sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Astro-teologia - osa 27: Suuri Arkkitehti


Vapaamuuraritraditiossa Jumalaa kutsutaan nimellä Suuri Arkkitehti. Nimityksellä on keskiaikaiseen teologiaan perustuva kristillinen tausta.
The concept of God as the (Great) Architect of the Universe has been employed many times in Christianity. An illustration of God as the architect of the universe can be found in a Bible from the Middle Ages and the comparison of God to an architect has been used by Christian apologists and teachers.
Saint Thomas Aquinas said in the Summa: "God, Who is the first principle of all things, may be compared to things created as the architect is to things designed (ut artifex ad artificiata)." (Wikipedia)

Kristillisestä taiteesta löytyy runsaasti kuvitusta, jossa Jumala kuvataan vapaamuurarilogosta tutun harpin kanssa. Harppi on Jumalan, eli Suuren Arkkitehdin, työkalu luomistyössä, joka perustuu pyhään harmoniaan ja geometriaan.

Harppi on myös astronomin työkalu. Kaikki uskonnot ovat pohjimmiltaan astro-teologiaa.


Science, and particularly geometry and astronomy, was linked directly to the divine for most medieval scholars. Since God created the universe after geometric and harmonic principles, to seek these principles was therefore to seek and worship God. (Wikipedia)





Jumalan kuvaaminen arkkitehtinä ei ole ihan niin kristillinen (eli atonistinen) symboli/vertauskuva kuin voisi luulla. Symboliikan alkuperä tulee jälleen kerran kristinuskoa vanhemmasta traditiosta - tällä kertaa hindulaisuudesta.

Hindulaiset eivät ole milloinkaan pitäneet Brahmata korkeimpana tai ylimpänä jumalanaan. Brahma on asteikossa toinen jumala, "vesien liikuttaja", kuten Jehovakin. Se on luova jumala, jota vertauskuvallisesti esitetään nelipäisenä vastaten neljää pääilmansuuntaa. Hän on demiurgi, maailman arkkitehti. "Luomisen alkuvaiheessa ", sanotaan Polierin kirjoittamassa teoksessa Mythologie des Indous (Intialaisten mytologia), "kehittymässä oleva universumi lepäsi veteen vajonneen Ikuisen helmassa. Tästä kaaoksesta ja pimeydestä noussut Brahma, maailman arkkitehti, ajeleti vetten päällä lootuskukan lehtien kannattamana, ja hän näki vain vettä ja pimeyttä." Tämä vastaa täysin egyptiläistä kosmogoniaa, jonka alkusanojen mukaan Hathor eli Äiti Yö edustaen loputonta pimeyttä selitetään olevan ensimmäinen elementti, joka täyttää äärettömän syvyyden ja on veden ja ikuisen universaalisen hengen elävöittämä oleskellen yksin kaaoksessa. Juutalaisten pyhissä kirjoituksissa luomishistoria alkaa myös jumalan hengestä ja hänestä emanoituneesta toisesta luovasta jumalasta.
Havaittuaan tämän synkeän tilan Brahma kysyy järkyttyneenä: "Kuka minä olen? Mistä olen tullut?" Sitten hän kuulee äänen: "Suuntaa rukouksesi Bhagavatille - Ikuiselle, joka tunnetaan myös Parabrahmanin nimellä". Brahma nousten uivasta asennostaan istuutuu lootuskukan päälle mietiskelyasentoon ja mietiskelee Ikuista, joka mielistyneenä tästä kuuliaisuudesta hajottaa alkupimeyden ja avaa hänen ymmärryksensä. "Tämän jälkeen Brahma astuu esiin maailmanmunasta (loputtomasta kaaoksesta) valona, sillä hänen ymmärryksensä on nyt avautunut, ja hän ryhtyy työhön." (H.P. Blavatsky: Hunnuton Isis)

Alkumeri ja maailmanmuna voi kuullostaa tutulta Kalevalaa lukeneille. Aiheesta enemmän kirjoituksessa Maailman synty.


Brahma


Arkkitehtivertauskuva ei ole ensimmäinen kerta kun atonistit lainaavat hindulaista Brahmaa omassa teologiassaan. Brahmalla on yhteys myös toiseen atonistiseen tarinaan. Juutalaisten kantaisä on nimeltään Abraham, jolla oli vaimo Sarah. Aika erikoinen etymologinen "sattuma", että hindulaisen Brahman puoliso oli jumalatar Saraswati.


Abraham ja Sarah

Brahma ja Saraswati


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti